Veikkausliiga etusivu

Legenda muistelee: Petri Sulonen – TPS:n puolustuksen tukipylväs

Petri Sulonen pelasi suurimman osan urastaan TPS:ssa ja tilille kertyi yhteensä peräti 405 pääsarjaottelua ja Veikkausliigaotteluita 263. Pitkän uransa aikana Sulonen ehti kokea suomalaisen jalkapallon kehityksen.

Sulonen aloitti uransa Porista PPT:n riveistä. Porilaiset nousivat kakkosdivisioonasta aina SM-sarjaan saakka jossa Sulonen pelasi muutaman kauden PPT:n paidassa. Vuonna 1987 hän siirtyi TPS:n riveihin, jossa hän pelasi seuraavat 13 kautta ennen kuin lopetti hienon uransa Jazzissa vuonna 2000.

Vuonna 1994 Vuoden Liigapelaajaksi valitulle kunnianhimoiselle pelaajalle TPS:n piti olla vain välietappi.
- Pyrin urallani eteenpäin ja tulin Turkuun. Tarkoitus ei ollut tänne jämähtää vaan pyrkiä eteenpäin. Ura ei kuitenkaan edennyt ammattilaiskentille vaikka ManU:ssakin tuli käytyä. Siinä vaiheessa ulkomaille lähteminen oli vaikeampaa joten siirryin osaksi työelämään. Sitten pelattiin ja tehtiin osapäiväisesti töitä ja se sopi minulle hyvin, Sulonen pohtii.

Sulonen vieraili englantilaisen suurseura ManU:n vieraana syksyllä 1987 parin viikon ajan. Tilille kertyi muun muassa kolme reserviottelua sekä harjoittelumahdollisuus sen aikaisten huippujen kanssa.
- Olihan harjoituksissa sellaisia pelaajia kuin Jesper Olsen, Gordon Strachan, Norman Whiteside, Bryan Robson, Steve Andersson…Kaikki sen aikaiset kovat kaverit olivat mukana. Ainahan sitä mietti olisiko rahkeita ollut pelata ulkomailla. Ehkä olisi jonkin verran ollut, mutta se olisi sitten vaatinut oikean paikan, Sulonen miettii.

Suloselle kertyi mitalikaappiin yksi hopeamitali, kaksi pronssia sekä kaksi Suomen Cupin voittoa. Mestaruus jäi lopulta maalin päähän, kun vuonna 1989 toinen Veikkausliigalegenda Ismo Lius upotti TPS:n mestaruushaaveet ja mestaruus matkasi Kuusysille.
- Täytyy olla tyytyväinen, että jotain menestystä tuli, mutta jokainenhan haluaisi voittaa myös sen mestaruuden. Vuonna 1989 se oli todella lähellä. 1990-luvun puolivälissä Malisen Juhan aikaan meillä oli myös mahdollisuuksia ja hyvä meininki. Kesällä olimme vielä taistelemassa mestaruudesta, mutta loppuvuonna sitten hyydyimme vähän. Niistäkin kuitenkin jäi yksi mitali muistoksi, Sulonen muistelee.

Kehitys mennyt eteenpäin

Suomalainen jalkapallo on vahvassa myötätuulessa ja seuroissa ja katsojissa puhaltavat positiiviset tuulet. Vuonna 1984 alkaneella peliurallaan Sulonen ehti kokea lajin kehityksen.
- Kyllä oman uran aikana eteenpäin menoa tapahtui. Ensinnäkin ottelumäärä kasvoi. Alkuaikoina oli 22 ottelua eli noin peli viikossa. Liigan alkuaikoina kokeiltiin urakkapelejä eli 3-4 peliä viikossa ja niistä oli mahdoton palautua. Pelimäärät sitten lisääntyivät tasaisesti ja pelaajat alkoivat pelata täyspäiväisesti.
- Kun katsoo vanhoja pätkiä peleistä, niin kyllä se peli on paljon määrätietoisempaa nykyään. Eteenpäin menoa on tapahtunut selkeästi joka saralla. Harjoittelumäärätkin nousivat silloin 1990-luvulla.

Varsinkin TPS:n profiilinnoston Sulonen on pistänyt ilolla merkille.
- TPS:lla on ollut aikamoinen urakka ja sitä on ollut kiva katsella. On hienoa, että se on tuottanut tulosta ja yleisö on löytänyt katsomoon. Turussa on ollut tosi hyvin väkeä. Hieno juttu. Hieman olin epäileväinen, että voivatko he kasvaa koko ajan, mutta toistaiseksi kaikki on sujunut hyvin.

Vaikka aktiiviura loppui 2000, niin jalkapalloa monipuolinen urheilumies ei ole jättänyt.
- Kesäisin pelaan edelleen aktiivisesti ikämiesjalkapalloa. Talvisin pelaan salibandya kavereiden kanssa ja jääkiekkoa Riverside Gladiatorsin kanssa, Sulonen valottaa vapaa-ajan harrastuksistaan.