Veikkausliiga etusivu

KooTeePee-HJK taustaa

Maanantai-illan Urheilukanavan Veikkausliiga LIVE -ottelu pelataan Arto Tolsa Areenalla ja vastakkain ovat FC KooTeePee ja HJK. Tuttuun tapaan tarjolla on tuhti taustapaketti kamppailusta.

1) SARJATILANNE

FC KOOTEEPEE    
Sijoitus: 14     
Ottelut: 14     
Pisteet: 3     
Voitot/tasapelit/häviöt: 0–3–11  
Maalit: 7–32 (-25)    
Maalintekijät:      
Tamas Gruborovics (2)   
Jani Tanska     
Tomi Saarelma    
Immo Eronen     
Obinna Okafor    
Vesa Helenius    
 
Varoitukset: 30     
Ulosajot: 1      
Yleisökeskiarvo kotona: 2236   

HJK
Sijoitus: 5.
Ottelut: 14
Pisteet: 26
Voitot/tasapelit/häviöt: 7–5–2
Maalit: 29–12 (+17)
Maalintekijät:
Juho Mäkelä (7)
Jarno Parikka (6)
Tomasz Sajdak (5)
Paulus Roiha (3)
Mohamed Kamara (2)
Petri Oravainen (2)
Sakari Mattila (2)
Oma maali (2)

Varoitukset: 24
Ulosajot: -
Yleisökeskiarvo kotona: 4687

2) TRIVIAA SEUROISTA

– FC KooTeePee on voittanut Suomen mestaruuden kahdesti KTP-nimisenä (1951, 1952). Cup-voittoja sillä on neljä.

– Kaikkina aikoina eri tavoilla jaettuja Suomen mestaruuksia on eniten HJK:lla, 21, joista ensimmäinen tuli jo vuonna 1911. Suomen Cupin se on voittanut yhdeksän kertaa.

– Klubi on myös Veikkausliigassa eniten mitalisijoja rohmunnut seura. Sillä on viisi mestaruutta, neljä hopeaa ja kolme pronssia. Klubi on ollut siten mitalisijoilla peräti 12 kertaa 18 Veikkausliigakauden aikana.

– Kauden Veikkausliiga-areenoista kolme on toiminut myös olympianäyttämönä. Helsingin olympiakisojen 1952 jalkapalloturnauksen alkuerien otteluita pelattiin Olympiastadionin lisäksi nykyisin liigakäytössä olevilla kentillä Kotkassa, Turussa ja Tampereella. Vain Ratina on säilyttänyt nimensä, Kotkan Arto Tolsa Areena oli tuolloin nimeltään Urheilukeskus ja Veritas stadion tunnettiin Kupittaana.

– HJK oli neljäntoista ottelukierroksen jälkeen tehnyt eniten maaleja, 29. Kotkalaisilla osumia on vähiten, 7.

– HJK on myös eniten laukonut joukkue. Se on yrittänyt maalia keskimäärin kuusitoista kertaa jokaisessa ottelussa. KooTeePee on vetänyt vähiten: keskimäärin seitsemän kertaa.

– KooTeePee on tehnyt yli puolet maaleistaan erikoistilanteista (4). Klubilla erikoistilannemaaleja on yksi enemmän.

– Ilman voittoa yhä oleva FC KooTeePee on johtanut Veikkausliigaottelua tällä kaudella vasta kahdesti. Se johti Hakaa vastaan tasan päättynyttä vieraspeliä 0–1 ja 3–3 päättynyttä vieraspeliä MIFKiä vastaan peräti 0–2.

3) TRIVIAA PELAAJISTA

– Veikkausliigaan ja HJK:hon täksi kaudeksi palanneella Paulus Roihalla on tilillään liigan kaikkien aikojen pisin maaliputki. Kaudella 2001 Roiha onnistui maalinteossa peräti yhdeksässä peräkkäisessä ottelussa elokuun ja lokakuun välisenä aikana. Maalikuninkuuden voittaneen Roihan kokonaismaalisaldoksi kohosi tuolloin 22, minkä jälkeen kukaan pelaaja ei ole ylittänyt 20 maalin rajaa yhdellä kaudella

– Klubin pelaajat ovat hyvin esillä kauden parhaiden maalintekijöiden listalla. Juho Mäkelä palasi Skotlantiin tilaston ykkösnimenä (7 maalia). Myös Jarno Parikka (6) ja Tomasz Sajdak (5) ovat onnistuneet hyvin maalinteossa.

– Tuomas Haapala (HJK) on eniten varoituksia kerännyt pelaaja (7).

– Interistä Kotkaan lainalle palannut Teemu Turunen teki kaksi maalia HJK:n verkkoon huhtikuussa 2006. Tuo samainen ottelu on toistaiseksi viimeinen kohtaaminen, jonka KooTeePee on pystynyt voittamaan (2–1)

– KooTeePeen valmentajana paluun Veikkausliigaan tekevä Tommi Kautonen edustaa todellista futissukua, sillä suvulle tuli pelikentillä täyteen yli 1000 pääsarjaottelua. Tommi Kautosen veli, isä ja kaksi setää pelasivat kaikki ylimmällä sarjatasolla. Huimasta ottelumäärästään (377) huolimatta Tommi Kautonen ei yltänyt edes sukuennätykseen, sillä isä Timo Kautonen kirjasi itselleen vuosina 1963–83 Lahden Reippaan ja Kuusysin riveissä peräti 383 pääsarjakamppailua.

– FC KooTeePeen unkarilaislähtöisen hyökkääjän Tamas Gruborovicsin isä Tibor pelasi 177 pääsarjaottelua Mikkelin Palloilijoissa kausina 1989–1995. Myös Niko Ikävalkon isä Mika pelasi aikoinaan pääsarjatasolla HJK:n ja Kuusankosken Kumun riveissä (1986–1990).

– FC Interistä Kotkaan palanneen Teemu Turusen veli Tuomo pelaa FC Hongassa. Myös heidän isänsä Jari pelasi aikoinaan pääsarjaa KuPSissa.

– Myös Erfan Zenelin isoveli Ridvan on edustanut HJK:ta. Hän pelasi seurassa kausina 2003–2005.

– HJK:n kakkosmaalivahti Jani Viander on varsinainen kiertolainen, sillä hän on edustanut ammattilaisuransa aikana jo viittätoista eri seuraa. Hän on pelannut Suomen lisäksi Belgiassa, Englannissa, Tanskassa, Israelissa ja Kyproksella.

4) KUNTOPUNTARI

– FC KooTeePeen kausi on ollut äärimmäisen vaikea, eikä plakkarissa ole vielä yhtään voittoa. Yllättäen myös kotipeleissä on ollut vaikeaa, vaikka Kotka tunnettiin menneinä vuosina erityisen vaikeana vieraspaikkakuntana.

FC KooTeePee kolme edellistä: 0–1–2   1 p.   1–4 (-3)
FC KooTeePee kotonaan: 6   0–2–4   2 p.   1–9 (-8)

– HJK:n kausi on puolestaan edennyt varsin mukavasti. Joukkue on aivan sarjan kärjen tuntumassa, eikä tappiosarakkeessakaan ole kuin vasta kaksi merkintää.

HJK kolme edellistä: 2–0–1   6 p.   7–3 (+4)
HJK vieraissa: 7   3–3–1   12 p.   9–5 (+4)

5) JOUKKUEIDEN AIEMMAT KOHTAAMISET

– HJK ja FC KooTeePee (Kotkan TP 1999–2000) ovat kohdanneet toisensa Veikkausliigassa tähän mennessä 17 kertaa. Voitot ovat Klubin eduksi varsin raskaasti eli 11–2. Kotka ei ole pystynyt liigassa vielä kertaakaan voittoon Klubia vastaan Helsingissä.

Seurojen kohtaamiset Veikkausliigassa ovat päättyneet seuraavasti:

HJK selvästi vahvempi myös koko historian valossa

– Veikkausliigaa edeltävä aikakausi mukaan lukien seuroilla on takanaan jo 57 keskinäistä ottelua. Ensimmäisen kerran seurat kohtasivat kaudella 1948. Kotkalaisten tilastoja ei oleellisesti paranna pitempi aikaperspektiivi, sillä voitot ovat edelleen selvästi Klubille 33–9.

ENITEN KESKINÄISIÄ OTTELUITA

– Keskinäisten Veikkausliigaotteluiden tilaston kärkipaikan jakavat ex-klubilainen Ville Nylund ja KooTeePee-ikoni Vesa Helenius, joilla molemmilla on tusinan verran keskinäisiä kamppailuja.

KESKINÄISTEN OTTELUIDEN PARHAAT MAALINTEKIJÄT

– Veikkausliigassa pelattujen keskinäisten otteluiden maalitilaston kärkipaikan valloitti kauden alussa itselleen Juho Mäkelä, joka nosti toukokuun kahdella osumallaan maalitilinsä kotkalaisia vastaan kuuteen

– Kaikkien aikojen maalitilasto vilisee takavuosien legendoja Arto Tolsasta, Kai Pahlmanista ja Atik Ismailista alkaen. Juho Mäkelä sijoittuu kuudella maalillaan mainittujen ikonien tuntumaan.

ENTISIÄ SEURATOVEREITA MUISSA JOUKKUEISSA

ERI PELAAJAT FC KOOTEEPEETÄ VASTAAN

Nykyisistä klubilaisista kotkalaisjoukkue on tullut tutuimmaksi seuraavilla:

ERI PELAAJAT HJK:TA VASTAAN

Nykyisistä KooTeePee-toimijoista ovat useimmin kohdanneet HJK:n pelaajana seuraavat:

AVAUSMAALIT JA DEBYYTIT

– Liigadebyyttinsä illan vastustajaa vastaan on seurojen pelaajista tehnyt viisi miestä. Ensimmäisen liigamaalinsa tulevaa vastustajaa vastaan on tehnyt vain sairaslistalainen Niko Ikävalko, jonka isä Mika pelasi aikoinaan HJK:n paidassa.

TAISTELUPARIT

– Ottelussa mukana olevista pelaajista tai valmentajista seuraavat parit ovat kohdanneet useimmin toisensa pelaajina Veikkausliigassa. Voitot, tasapelit ja häviöt ovat ensin mainitun pelaajan näkökulmasta katsottuna. Mukana ovat myös pelaajien kohtaamiset heidän aikaisemmissa seuroissaan.

– Pitkän pelaajauran tehnyt kotkalaisvalmentaja Tommi Kautonen ja Vesa Helenius ovat odotetusti mukana useissa pareissa toisena osapuolena. Kautosen historia Paulus Roihaa vastaan on erityisen surullinen: viisi ottelua, viisi tappiota.

6) VALMENTAJAT

– Kotkan Tommi Kautonen valmentaa vasta ensimmäistä kauttaan, joten hänellä on vielä avausvoitto valmennusurallaan nappaamatta.

– Kautosella on huikea kokemus pelaajana pääsarjatasolla: 377 ottelua. A-maaotteluita Kautonen pelasi yhdeksän.

– HJK:n Antti Muurisella ei ole pelaajakokemusta maamme pääsarjasta. Lähimpänä peliminuutteja hän oli 35 vuotta sitten, jolloin hän kuului Ponnistuksen miehistöön SM-kaudella 1973.

– Muurinen kuuluu Veikkausliigan menestyksekkäimpiin valmentajiin. Hän on saavuttanut kolme kultaa ja neljä hopeaa. Eniten liigamestaruuksia on sapattia viettävällä Keith Armstrongilla (5).

– Muurinen kuuluu myös muiden tilastojen valossa Veikkausliigan valmentajaparhaimmistoon. Hänen joukkueensa ovat voittaneet 50,4 prosenttia otteluistaan (403/203), ja miehen pistekeskiarvo on 1,75

– Muurinen on ainoa suomalainen valmentaja, joka on vienyt joukkueensa Mestareiden liigan lohkovaiheeseen (HJK, 1998). Hän on myös valmentanut Suomen A-maajoukkuetta vuodet 2000–2005.

– Myös ottelumäärien osalta valmentajien ykkönen on Muurinen, jonka vuonna 1988 alkaneen pääsarjauran myötä lukema on kasvanut jo 403:een, millä hän johtaa selvästi nykyvalmentajien ottelutilastoa.

– 1980-luvulla valmentamisen pääsarjatasolla aloittaneet Muurinen ja Martti Kuusela ovat omaa luokkaansa kokemuksen suhteen, sillä virkaiältään Veikkausliigan kolmanneksi vanhin valmentaja on TamUssa vuonna 2001 aloittanut Ari Hjelm.

7) JOUKKUEIDEN KOKEMUS

– KooTeePeessä yli sadan liigaottelun miehiä on vain kaksi: Vesa Helenius (140) ja Marko Tyyskä (113).

– HJK:ssa yli sadan ottelun miehiä peräti kahdeksan. Eniten pelejä on tahkonnut Jani Viander, 230, joka ei kuitenkaan tällä kaudella ole esiintynyt kentällä vielä kertaakaan.

– KooTeePeestä ei löydy valmentaja Tommi Kautosen lisäksi yhtään A-maajoukkueen pelipaidan päälleen pukenutta.

– Klubista maaotteluita pelanneita löytyy melkoinen sakki. Eniten otteluita on pelannut Paulus Roiha (16 A-maaottelua/4 maalia). Muita Suomi-paidassa esiintyneitä ovat Jani Viander (13), Miikka Multaharju (6), Jukka Sauso (5/1), Tuomas Haapala (3), Ville Taulo (3) ja Petri Oravainen (2). Dawda Bah on pelannut Gambian paidassa kahdeksan ottelua, joissa hän on onnistunut maalinteossa kahdesti.